To 7.7. Barcelonnette (Ranska)

Hotelliyöpymiseen kuului aamupala, jonka nautimme heti aamulla hotellin ravintolassa. Ennen aamupalaa miehet toki hakivat laktoositonta maitoa kahvin sekaan paikallisesta kaupasta. Aamupala ei ollut mikään älyttömän iso, mutta kyllä sillä mahat sai taas täyteen. Croissanteja ja jugurttia sekä lisäksi keitettyjä munia, jotka sai itse keittää munankeittimessä.

Aamulla olimme vielä autuaan tietämättömiä, miten rankka tästä päivästä tulisi monellakin tavoin. Päivän tapahtumien vuoksi tarjolla ei juurikaan ole kuvamateriaalia, sillä sitä ei ole. Videota on lähinnä alkumatkasta, mutta siitäkin voi havaita, että ihan parhaalla mahdollisella tavalla ei päivä lähtenyt käyntiin.

Ensimmäinen ongelma kohdattiin noin sata kilometriä ajettuamme. Yhtäkkiä huomasimme, että toisen pyörän päällä oli vain yksi kenkälaukku kahden sijaan. Meillä on siis molemmin puolin kiinteät moottoripyörälaukut ja niiden päälle olemme kiinnittäneet laukut, joissa säilytämme kenkiä. Jostain syystä laukun kiinnitys oli hajonnut ja kenkälaukku jäänyt matkan varrelle. Videokuvan avulla osasimme katsoa, milloin laukku kenties on tippunut kyydistä ja tulimme siihen tulokseen, että matkaa epäiltyyn tippumispaikkaan oli jo niin paljon, että enää ei kannattanut kääntyä takaisin. Lisäksi kääntymishaluja pienensi se tosiseikka, että ulkolämpötila oli jo reippaasti 30 asteen puolella ja ajaminen oli jo tässä vaiheessa ollut ajoittain haastavaa kuumuuden vuoksi.

Laukun mukana kadotimme neljät kengät (siis Liisan kaikki reissussa mukana olleet kengät), yhden minttuviinapullon (jota olimme ajatelleet juovamme, kun Alpeilla kuitenkin on kylmä ja jäi reissussa juomatta, koska Alpeilla oli jatkuvasti todella kuuma) sekä yhden vesipullon. No, kengät tietysti harmittivat, mutta uskoimme, että eiköhän kenkiä löydy tämän päivän etappimme määränpäästä eli Agdesta.

Koska päivä oli erittäin kuuma ja keli oli hiostava, päätimme, että tänään jätämme pienemmät tiet väliin ja menemme moottoritietä pitkin mahdollisimman paljon. Moottoripyörän päällä varusteinemme emme oikein pysty kuumuutta välttämään, mutta isolla tiellä ilmavirta helpottaa tukalaa oloa edes vähän. Vaatetusta ei kuitenkaan turvallisuussyistä pysty vähentämään.

Hetken aikaa saimmekin ajella moottoritietä pitkin, mutta sitten alkoi yllätykset. Aloimme huomata useammassa paikassa savun nousevan ja hieman ihmettelimme asiaa. Aika pian ymmärsimme, että kyseessä ovat maastopalot. Pian maastopaloja alkoi näkyä jo aivan tien vieressäkin ja se tuntui jo hieman pelottavaltakin. Ja kuten arvata saattaa, niin maastopalojen yltäessä moottoritielle, tie suljettiin. Meillä ei siis ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä kaiken muun liikenteen mukana pienemmille teille, jotka taas olivat aivan tukossa. Siellä liikenne seisoi pitkiäkin aikoja. Tällä hetkellä lämpötila näytti 36 astetta ja me istuimme moottoripyörissämme liikennekaaoksessa vailla minkäänlaista suojaa. Yllämme lentokoneet yrittivät sammuttaa paloja parhaansa mukaan.

Kun pääsimme vähän liikkeelle, niin olimme suurin piirtein Arlesin kaupungin lähettyvillä ja päätimme pitää pienen tauon paikallisen Lidlin pihassa, sillä juomista oli saatava ja vähän nälkäkin alkoi olla. Evästauon jälkeen jatkoimme melko hidasta matkantekoamme, mutta muutaman tunnin ajon jälkeen pääsimme vihdoin määränpäähämme Agden rantakaupunkiin.

Olimme varanneet alunperin toisen majoituksen, mutta koska kyseisessä paikassa ei ollut ilmastointia ja kuumuus oli jo tukalaa, niin otimme pienen riskin ja varasimmekin Booking.comista uuden huoneiston, jossa ei ollut vielä yhtään arvostelua. Ostimme siis sian säkissä. Mutta eipä meille paremmin olisi voinut käydä! Asunto oli omistajien oman talon pihapiirissä ja kyseessä oli vastavalmistunut talo, jossa kaikki oli uutta ja tilaa oli runsaasti. Talon omistajat olivat erittäin ystävällisiä ja mukavia. He mm. toivat jääkaappiin meille erilaisia kylmiä juomia, jotka tuntuivat kuin pelastukselta tämän päivän ajon jälkeen. Tässä linkki asumukseen: https://www.booking.com/hotel/fr/jolie-petite-maison-a-50-metres-de-la-plage.fi.html

Yksi ongelma meillä kuitenkin vielä oli. Ne kengät. Ei siis auttanut muu kuin hypätä uudelleen moottoripyörän selkään ja lähteä ajelemaan kohti läheistä ostoskeskusta. Sieltä paikallisesta marketista ostettiin sandaalit, joilla sitten Liisa pärjäsi hyvin loppumatkan. Espanjassa meidän joukkoomme liittyy kuitenkin vielä yksi 12-vuotias, joka tuo Suomesta lisää kenkiä äidilleen :)

Samalla reissulla kuitenkin ostimme hieman evästä iltaa varten. Isäntämme toi meille saapuessamme myös grillihiiliä ja suositteli grillaamista ulkona. Näin mukaan tarttui mm. erilaisia makkaroita, joita ajattelimme sitten illalla syödä.

Palasimme takaisin taloomme ja vaihdoimme päälle kevyemmät vaatteet sekä uima-asut. Upealle hiekkarannalle oli talolta matkaa vain muutama sata metriä ja uinti hikisen päivän jälkeen maistuisi varmasti! Siinä vaiheessa, kun rannalle pääsimme, oli kello hieman yli kahdeksan.

Merivesi olikin niin kylmää tuolla seudulla, että uiminen jäi väliin ja jäimme vain ihastelemaan rannalle kaunista auringonlaskua. Ja illalla vielä grillasimme ruokaa pihalla, nautimme hyvää viiniä ja kuuntelimme musiikkia. Rankalle päivälle tuli kuitenkin mukava päätös!